Historiaa:
Ensimmäisen kerran tämä suurenmoinen talviurheilulaji näki päivänvalon 2004 Rauman talvipäivillä. Laji meinasi heti ensiaskeleiden jälkeen vaipua unholaan, mutta Kajaanin talvipäivillä 2006 laji heräsi uudelleen henkiin lähinnä Rooman ja Rollon joukkueiden toimesta. Tämän jälkeen laji on ollut osana talvipäivähuumaa ympäri Suomea. Rovaniemeläisten voitettua Raumalaiset ensimmäisissä virallisissa kisoissa 2006 Rauman kätevät teknisentyön opiskelijat valmistivat pokaalin kiertämään kisoissa. Lisää tietoa myös facebookin silitysrautacurling-yhteisössä.
Virallinen kiertopalkinto "The Poika"
Ensimmäinen virallinen WAICAn:in säätökokoelma:
Säännöt
Silitysrautacurlingin säännöt by World Academic Iron Curling Assosiation
1. Pelinperusidea
2. Pelikenttä
3. Pelivälineet
4. Joukkue
5. Pelituomarit
6. Pelin kulku
7. Erikoistilanteet
8. Pistelasku ja pelin voittaja
9. Sanastoa (Hyvä tietää)
1. PELIN PERUSIDEA
Pelin idea on sama kuin tavallisessa curlingissakin, saada mahdollisimman monta oman joukkueen rautaa lähimmäksi nänniä. Kerätä näin pisteitä ja voittaa peli.
2. PELIKENTTÄ
Pelikenttä mahdollisimman tasainen jääkenttä/alue, kooltaan noin 2 x 20 metriä. Toiseen päähän kenttää on piirretty pesä jonka halkaisija on noin 1,5m ja jossa on keskellä nänni. Toisessa päässä kenttää on vaihdinottoalueen takaraja, josta heitto suoritetaan. Tyyli on vapaa.
3. PELIVÄLINEET
3.1. Curlingkivet eli silitysraudat
Pelivälineiksi hyväksytään kaikki vakiomallin sähkösilitysraudat, joita ei ole modifioitu ja jotka on deaktivoitu, eli joista on poistettu johto joko leikkaamalla tai irrottamalla. Valurautaisia rautoja ei hyväksytä eikä vedellä täytettävissä raudoissa saa olla kuin ilmaa sisällä. Ainoa tuunaus, joka raudoille on sallittu, on niiden maalaaminen ja joukkueen raudat on maalattava kaikki saman värisiksi. Joukkueella on hyvä olla muutama vararauta mukanaan.
Joukkue saa pelikerralla käyttää vain kahdeksaa rautaa, ja koska markkinoilta löytyy painavia sähkösilitysrautoja saa pelikerralla olla käytössä korkeintaan kolme ns. painavaa rautaa. Pelivälineet tarkistetaan ennen pelin alkua ja hyväksytyt raudat siirretään vauhdinottoalueen reunoille. Jos rauta vahingoittuu pelin aikana, eikä sillä voi enää pelata, otetaan käyttöön vararauta. Jos vararautoja ei ole käytetään jotain jo heitettyä rautaa joka ei vaikuta pelitilanteeseen. Jos pelin aikana joku kentällä olevista raudoista kääntyy kyljelleen tai ympäri, käännetään se pystyyn tuomarin toimesta mahdollisimman tarkasti. Pelikentällä olevien rautojen etäisyyden saa mitata vain silmämääräisesti ja vasta pään päätyttyä tuomari ilmoittaa lopullisen tuloksen.
3.2. Harja ja harjaaminen
Joukkueella on mahdollisuus käyttää harjaa kitkan vähentämiseen jäällä. Harjan tulee olla standardimallinen katuharja, tarkistetaan ennen pelin alkua. Varren kiinnityksen saa tarvittaessa vahvistaa. Harjaamisliikkeen tulee tapahtua poikittain sivulta sivulle raudan etupuolella. Jokaisesta joukkueesta voi olla vain yksi pelaaja harjaamassa kentällä liikkuvia rautoja. Vain liikkuvia rautoja saa harjata. Jos harja osuu rautoihin saa vastustaja tuomareiden avustuksella päättää miten raudat olisivat liikkuneet kentällä tai jatkaa peliä samasta tilanteesta. Harjaaminen ei pelin kulun kannalta ole välttämätöntä.
4. Joukkue
Joukkueella pitää olla kapteeni ja varakapteeni. Joukkueen suuruutta ei varsinaisesti ole rajoitettu, mutta pienin pelaajamäärä on kaksi pelaajaa. Kerralla peliin voi osallistua korkeintaan neljä pelaajaa. Kapteeni päättää ennen pelin alkua otteluun osallistuvat pelaajat. Varapelaajaa käytetään vain jos varsinainen pelaaja menee "rikki". Kapteeni päättää ennen ottelun alkua pelaajien heittojärjestyksen ja heittojärjestys pysyy samana koko ottelun ajan.
5. Pelituomarit
Yhdessä pelissä on kaksi tuomaria. Yksi kummastakin osallistuvasta joukkueesta. Pelien tuomarointi hoidetaan herrasmiestyyliin molempien joukkueiden edustajien kanssa.
6. Pelin kulku
Pelin aloittava joukkue arvotaan kivi-paperi-sakset menetelmällä. Arvonta suoritetaan joukkueiden kapteenien välillä. Arvonnan voittanut kapteeni saa valita ensimmäisen pään aloitusvuoron tai tasoittavan vuoron. Tämän jälkeen aloitusvuoro siirtyy pään voittamisen myötä voittaneelle joukkueelle. Yhdessä ottelussa pelataan kolme päätä. Ottelu ratkaistaan keräämällä pisteitä, joita saa pesässä olevista raudoista. Pisteet lasketaan jokaisen pään jälkeen tuomareiden toimesta.
Aloittavan joukkueen ensimmäinen pelaaja heittää ensimmäisen raudan. Tämän jälkeen vuoro vaihtuu toisen joukkueen ensimmäiselle pelaajalle. Rautoja heitetään vuoronperään ja kun kukin joukkue on heittänyt kahdeksan rautaa lasketaan pesässä sisällä olevat raudat ja se kummalla joukkueella on enemmän rautoja lähimpänä nänniä, voittaa ja saa pisteitä sen mukaan, kuinka monta rautaa sillä on lähimpänä ennen vastustajan rautoja. Pään voittanut joukkue aloittaa seuraavan pään heittovuoron. Ottelun voittaa joukkue joka on kerännyt ottelussa eniten pisteitä. Jos peli on tasan kolmen heitetyn pään jälkeen. Pelataan ratkaiseva pää, jonka aloitusvuoro arvotaan niin kuin kyseessä olisi uusi ottelu. Näin jatketaan kunnes ottelulle saadaan ratkaisu.
Heittotyyli on vapaa. Pelaaja voi joko ottaa vauhtia tai heittää raudan heittoviivalta. Joka tapauksessa raudan on irrottava heittäjän kädestä heittoviivalla. Hyväksyttyyn heiton on mentävä vähintään kentän puolen välin yli. Jos rauta menee pesän yli niin se poistetaan kentältä. Jos rauta osuu tai menee kentän reunojen yli poistetaan se kentältä.
Pelivuorossa olevan joukkueen kapteeni on vastuussa pesästä paitsi silloin kun on hänen vuoronsa heittää. Tällöin vastuussa on varakapteeni. Vastuu tarkoittaa sitä että kapteeni valvoo merkin antajaa ja harjaajaa ja että kentällä on vain sallittu määrä pelaajia.
7. Erikoistilanteet
7.1 Jos pelaaja menee rikki, otetaan joukkueeseen varapelaaja rikki menneen pelaajan tilalle heittämään hänen vuorollaan. Jos joukkueessa ei ole varapelaajia, jatkaa joukkue pelaamista kolmella tai kahdella pelaajalla, pelaajien vuorojärjestyksen pysyessä ennallaan. Jos joukkueessa on vain kaksi pelaajaa ja näistä toinen menee "rikki" voittaa vastustaja luovutusvoitolla.
7.2. Heittorauta tai kentällä oleva rauta pyörähtää nurin tai kääntyy heiton voimasta ympäri. Nostetaan rauta tai raudat pystyyn tuomarien toimesta mahdollisimman tarkasti omille paikoilleen.
7.3. Jos peli on kolmen pelatun pään jälkeen tasan pelataan ns. ratkaiseva pää tai useampi ratkaiseva pää. kunnes ottelun voittaja saadaan selville.
7.4. Pelaajien häirintä. Häirintä on sallittua herrasmiestyyliin hyvässä hengessä tehtynä, kunnioittaen kaikkia pelaajia.
7.5 Kaikkien urheilusuoritusta parantavien lääkkeiden käyttö on epäeettistä ja siksi sallittua, riippumatta siitä onko lääkkeitä käytetty tietoisesti, tiedostamatta tai jostain muusta syystä.
8. Pistelasku ja ottelun voittaja
Jokaisessa päässä kumpikin joukkue heittää kahdeksan rautaa. Pään lopuksi lasketaan pesässä lähimpänä nänniä olevan joukkueen raudat. Joukkue saa niin monta pistettä kuin sillä on rautoja lähempänä nänniä ennen vastustajan rautoja. Pään tulos ratkeaa kun tuomarit pääsevat yksimielisyyteen tuloksesta. Ottelun voittaa se joukkue jolla on enemmän pisteitä kolmen pelatun pään jälkeen. Tasatilanteessa pelataan ratkaiseva(t) pää(t).
9. Sanastoa
Pesä: Pelikentän toiseen päähän merkityt sisäkkäiset ympyrät. Tänne on tarkoitus raudat saada.
Nänni: Pesän keskipiste. Tämä on jokapojan heiton unelma.
Määrämittainen alias Määris: Heitto joka saavuttaa unelman eli rauta nännille.
Rauta: Silitysraudasta tehty peliväline.
Pää: Yksi erä, jossa joukkueet heittävät kukin kahdeksan rautaa.